Tieteellisten seurojen perustaminen Suomessa alkoi 1820-luvulla ja aktivoitui 1800-luvun loppupuolella. Seuroja syntyi kaikille tieteenaloille, ja niillä oli tärkeä tehtävä kansallisten tieteiden edistämisessä ja tieteen riippumattomuuden turvaamisessa. Venäläistämispyrkimysten takia esimerkiksi Helsingin yliopiston tulevaisuus oli epävarma. Ideaa tieteellisten seurojen toimintaa tukevan valtuuskunnan perustamisesta valmisteltiin työryhmässä, ja autonomisen Suomen senaatin määräyksellä Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) perustettiin vuonna 1899. Senaatti piti tärkeänä tukea tieteenharjoittajien vapaaehtoisuuteen perustuvien tieteellisten seurojen toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä.

Samalla seurat saivat käyttöönsä Helsinkiin Kasarmikadulle valmistuneen niin kutsutun Pöllölän talon, mikä ratkaisi seurojen sen hetkisen toimitila- ja kirjastotarpeen. Valtuuskunnan ensisijainen tehtävä oli hallinnoida toimitiloja. Pöllölässä toimii nykyään Suomen rakennustaiteen museo.

Pöllölästä valtuuskunta ja seurat siirtyivät vuonna 1931 Säätytalolle. Valtion keskushallinnon lisääntynyt kokous- ja edustustilaisuuksien tarve johti Säätytalon käytön uudelleen järjestelyyn vuonna 1978 ja siirtymiseen jälleen pääosin valtiovallan käyttöön. Korvaavaksi tilaksi tieteelliset seurat saivat vuonna 1997 Kirkkokatu 6:ssa sijaitsevan, arkkitehti Elsa Arokallion ja vuonna 1925 valmistuneen Lisa Hagmanin Yksityisluokat –koululle rakennetun koulurakennuksen. Ennen talon siirtymistä tieteellisten seurojen käyttöön rakennuksessa toimivat muun muassa Helsingin tyttölukio ja Helsingin yliopisto.

Rakennus edustaa 1920-luvun uusklassismia, ja se on rakennettu kahdessa osassa: pihanpuoleinen salirakennus vuonna 1922 ja luokkahuoneita sisältävä päärakennus vuonna 1925. Sisätilojen huolellisesti suunnitellut tilojen sijoittelut ja yksityiskohdat ovat säilyneet pääosin ehjinä.

Talon historiasta voi lukea lisää Tieteellisten seurain valtuuskunnan entisen toiminnanjohtaja Hannu Heikkilön kirjoituksesta  Lisan koulusta Tieteiden taloksi (pdf).

Talon peruskorjaus

Rakennus peruskorjattiin vuonna 1996. Peruskorjaus tehtiin entistäen ja vanhaa säästäen. Sisätilojen alkuperäiset yksityiskohdat on entisöity taitavasti. Talon klassismin mukaista henkeä on säilytetty maalaamalla osa sisätiloista alkuperäisin värisävyin ja käyttämällä vanhaa maalaustekniikkaa. Taloon kuuluvia vanhoja osia ja rakenteita, kuten valaisimia ja lämpöpattereita, on kunnostettu ja säilytetty. Uusien rakennusmääräysten edellyttämät toinen porrashuone ja hissi on sovitettu vanhaan rakennukseen.

Koulutiloissa erikoisuutena säilyneistä yli 70:stä kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin tekemästä kipsireliefistä valtaosa kunnostettiin peruskorjauksen yhteydessä. Vanha voimistelusali on muutettu elegantiksi ja toimivaksi kongressisaliksi. Alakerran aulan yhteyteen saatiin viihtyisä kahvila, Tiedekahvila.

Rakennuksen omistaa ja sitä isännöi Senaatti-kiinteistöt.